Nyt yritän miettiä ihmisiä, jotka katuvat sukupuolen korjaamisensa prosessia. On jo tapahtunut todella suuria elimistöllisiä korjauksia ja sitten onkin alkanut katumus. - Naista on korjattu hyvin pitkälle miehen suuntaan ja sitten yksilö alkaa katua. Ei helvetissä kyllä minä olenkin nainen! Olen se mikä olin! Haluan takaisin! - Katujien kertomukset ovat todellisuuskertomuksia. Niin on kuten on. Todellisuutta on kuuleminen. - Olen käsittänyt niin, että suurin osa sukupuolen korjaamiseen lähteneistä ihmisistä ei kadu. Heidän ilonsa on korjaamisen suunnassa. Heidän hyvinvointinsa on siinä, että he saavat tarpeelliset korjaushoidot. - Katujat kertovat muuta. - Katujien kertomukset tulee siis ottaa huomioon. Mutta jos katujien kertomuksissa on mukana syytös niin kehen syytös kohdistuu? Onko se itsesyytös? Kenessä oli vika kun piti lähteä siihen mikä osoittautui vääräksi ratkaisuksi? - Tietenkin ajattelen niin, että jonkun pitäisi pelastaa ihminen itseltään. Olla ihmisen yläpuolella. Tunnistaa ihmisen perimmäisyys yläpuolelta. Käsittää ihminen ohi hänen puhuntojensa. Ohi hänen vaatimustensa. - Kukaan ei saa sukupuolen korjaamiseen liittyviä hoitoja ellei hän ole vaatinut niitä. - Katuminen on sitä, että vaatimus purkautuu.