Kun katson maailman sateenkaarimarsseja niin ne merkitsevät myös hymykylpyjä. Tunnen itsekin iloitsevani ja sitten jysähdän monituntisten katsomisten jälkeen vaasalaisuuteen. Tunnen ehkä muutaman vaasalaisen, joista voi sanoa, että he enimmäkseen hymyilevät. He ovat hymyn ikoneja. - Tietysti toisaalta suomalaiskansallinen vakavuuskin on eräänlainen viehättävyys sinänsä. Että ollaan aina vakavia. Ei vahingossakaan hymyillä. Ei sorruta sellaiseen kieroutumaan kuin hymyily. - Niin, enhän itsekään hymyile kuin salaa kotonani ja tulen tässä nyt blogissa ulos hymykaapista ja paljastan, että totta tosiaan hymyilen. Mutta kun menen pihalle ja lähden kauppaan niin en hymyile. Vannon etten hymyile.