Alla määrittelen runoutta askeettisena jylhyytenä tässä näin kun omassa blogissani olen enkä muualle kurottele. Pidän määritelmästäni kiinni. - Mutta runous on myös elonkehän monimuotoisuuden havaitsija ja tallentaja, sen haistelija ja maistelija eikä se unohda sukupuuttoon kuolevan lintulajin viimeisen yksilön viimeistä lauluääntä, joka vaimenee hiljaisuuteen (olen kuullut netissä tallenteen semmoisesta). - Runous keksii lintuja, jotka ovat ajatuksen kevyitä siten helposti lentäviä eikä niitä voi satuttaa saasteilla, nuolilla tai pyssyillä. - Kuudennessa sukupuutossa runouskin kuolee sukupuuttoon - jos niin on käyvä ja ihminen sitä vielä hulluudellaan edistää.