Lisääntyminen on kehollista työtä, jossa kaiketi yleensä syntyy naimahikeä. Se on ponnistus. Aktissa se joka nai antaa naitavalle lisääntymisessä tarvittavaa ainetta syöksyttämällä sitä. - Lopputulema prosessissa on henkilö, jota kutsutaan vauvaksi. Hän ilmaantuu paikalle yleensä muutaman kilon painoisena ja itkien. - Tiedämme, ettei nainen tule raskaaksi, jos hän haukottelee syvään. - Useimmissa tapauksissa vauva on aktissa työskentelevän parin tietoinen tavoite. - Näistä tietoisista tavoitteista on seurauksena, että maapallon väkiluku oli vuonna 1900 noin 1,6 miljardia ja tänään vain runsaat sata vuotta myöhemmin se on 7,7 miljardia. Tätä kasvuaaltoa olen nimittänyt vuosikausia ihmistsunamiksi. Tänään puhutaan ilmastonmuutoksesta asiana erikseen. Keskusteluun hyvin harvoin kytketään ihmistsunamia, joka on tietoista välttelemistä. Niin pohdin. Ihmiset tietoisesti välttelevät ihmistsunamin totuutta, koska se rikkoo heidän toiveensa. Mitään ympäristönsuojelutavoitteita ei globaalilla ynnäyksellä saavuteta ihmistsunamin aiheuttaman kulutusvaikutuksen takia. - Jos jotain tolkkua olisi niin maapallolla kaikkiin polliin upotettaisiin lisääntymisoppia. Vastuullisen lisääntymisen oppia. Ihminen ei ole kovinkaan vapaa elonkehässä. Ei silloinkaan kun hän rakkauden innoittamana tahtoo lisääntyä. Tai suvun ja uskonnon brutaalien lisääntymisvaatimusten paineen alla lisääntyy. - Lisääntymisvastuuopin täytyy tulla.