"Aika valkolakkiin kakkii, kysyy: mit hirmuist sakkii?" Minullakin on opettajankoulutus kuten aikaisemmin kerrottu. Olen opettanut pienet periodit parissa ammattikorkeakoulussa mutta työurani tein enimmäkseen hallinnossa. - Olen toki huomannut, että jotkut ovat synnynnäisesti opettamisen vaistolla varustettuja. Ja on ilmeisesti niin, että joistakin ei opettamallakaan tule opettajia mitä he eivät käsitä. - Voiko opettajuudesta jäädä eläkkeelle? Ei voi. Myöskään taiteilijuudesta ei voi jäädä eläkkeelle. Kirjailijat eivät jää koskaan eläkkeelle. - Mikä on opettaja? Kun alla käytän sanaa keulakuva niin opettaja on keulakuva. Opettajan pitäisi sairastua, jos hän ei tunne itseään keulakuvaksi. - Tänä päivänä sanomalehtien tulisi täyttyä nuorten opettajien mielipidekirjoituksista. Niin ei kuitenkaan tapahdu. Miksi? - Olen siinä käsityksessä, että opettajat aktivoituvat lähinnä silloin kun on kyse heidän omista eduistaan. Silloin keskiössä on palkka. - Ennen varsinkin maaseudulla kansakoulun opettajasta käytettiin nimitystä kansankynttilä. Hän oli tulenkantaja, valon tuoja. Majakka. Joka paikan neuvonantaja. Missä ovat tämän päivän kansankynttilät? - Aikakausi suorastaan huutaa barrikadille nousevaa opettajuutta. Mutta opettajien liikettä ei ole. - Onko opettaminen opettajuuden teorioissa määritelty nurkkaan? Ovatko teoriat vähäistäneet opettajan? - Mitä on tänä päivänä opettajien sisu? Voisimmeko enää puhua sisukkaasta opettajasta? "Opettajan valkolakki sit mulkosilmä petolintu kakki."