Alla jossain kirjoitan, etten lue nuorten kirjailijoiden dystopiaromaaneja. Näin on. Sen sijaan mielelläni lukisin nuorten ihmisten aikalaisromaaneja. Tässä ja nyt -tekstejä. Yrityksiä tajuta oma maailmantilanne, oma elämä ympäristöineen. - Toinen suunta mitä en lue - lupaan sen - ovat kirjat, joissa ollaan selvässä asiassa epäselviä. Toisin sanoen näissä kirjoissa markkinoidaan ohjelmallista epätietoisuutta naurettavuuksiin saakka. Kun asia on selvä niin se on selvä. - Esimerkiksi siitä, että tällä planeetalla juuri nyt on käynnissä ihmistsunami kasvavine kulutuksineen on selvä tieto. Ei tässä tarvita mitään epäselvyyden ja epätietoisuuden julistuksia. - Mennyt maailma on mennyttä eivätkä sen ohjenuorat päde tässä ainutlaatuisessa tilanteessa, jolloin yhtaikaa eläviä ihmisiä ei ole koskaan ollut sitä määrää mitä nyt.