Jälleen tänään tulivat mieleen erään henkilön sanat: "Sinulla on sellaista kaipausta, ettei se johda täyttymykseen tässä elämässä." Jonkinlainen kosminen alastomuuden ja vilun kokemus minulla on ollut aina. Sitähän vastaan kapinoi. Joskus se katoaa elämän tapahtumien kulkuun ja nousee sitten avoimemmin esiin. Kosmisessa alastomuudessa ja vilussa ihminen kysyy elämän tarkoitusta. Hän kysyy: "Mitä tämä kaikki oikein on, kuka olen, mihin olemme menossa?" - Kysymykset tulevat syvyydestä. Ne läpäisevät ihmisen. Ihminen vapisee. - Ihminen tietää, että kaikkein komeimmatkaan seinät ja turvamuurit eivät häntä pelasta siltä mitä nyt yritän ilmaista. - Ehkä olemme erilaisia kosmisen alastomuuden ja vilun suhteen. Jotkut tosiaan hyvin varhaisessa vaiheessa kokevat kosmista alastomuutta ja vilua. - Olen tänä pääsiäisenä tähän mennessä kokenut hyvinkin paljon alastomuutta ja vilua. -  Mutta on varmasti kohdallani niin että tämä on ainoa väylä etsiä kilvoittelua kristityn tiellä. Yrittää ja kompastella. Tehdä virheitä ja toistaa virheitä. - Ymmärrän joulun maallisen joulupukkisisällön ja olkoon menneeksi pääsiäinen maallisena yhdessäolojuhlana. Mutta kohdallani nämä maalliset sisällöt eivät anna rauhaantumista kosmisesta alastomuudesta ja vilusta. Minun täytyy yrittää nytkin jollain tavoin taivaltaa Raamatun aikataulua ylösnousemuskirkon jäsenenä. Silloin sunnuntaina on Herran Pääsiäinen. Pääsiäisyön palvelus vasta päättää paastonajan, jota en pystynyt taaskaan noudattamaan kuten pitäisi. - Blogissani olen yrittänyt käsitellä asioita miettimättä mikä on Sinun lukijani suhde uskonelämään. Hyvää ja rauhallista pääsiäisenaikaa kaikille.