Arvelen, että traumafilmin käsite voisi olla antini traumatutkimukselle kansainvälisestikin ajatellen. - Jos kerrot traumafilmin sisällöstä jollekin ihmiselle, jonka määrittelet ystäväksi niin se saattaa merkitä ystävyyden päättymistä. Kuulija torjuu häiritsevyyden. Hän ei enää tahdo olla kertojan kanssa tekemisissä. - Media suojelee sielunelämää. Siksi media torjuu jatkuvasti häiritseviä sisältöjä. Mutta eihän se kaikkeen pysty koska netti on avoin ja etsivä löytää. - Traumafilmin sisältö ON äärimmäisen häiritsevä. Se on sitä tietysti näkijälleen ja tästä voi todistaa myös dissosiatiivisen psykoosin alku ja hoitoon joutuminen. - Jos ymmärrän oikein niin dissosiatiivinen psykoosi on olemukseltaan sellainen, ettei sen tarvitse toistua. Dissosiatiivinen psykoosi on ainutkertainen repivä tapahtuma mihin tunkeutuu amnesian murskaava traumafilmi. Amnesian murskaantumista olen nimittänyt traumapommiksi. - Traumafilmin näkeminen tarkoittaa valaistumista, oivallusta, ahaailmiötä jättimurheineen. - Pakeneminen traumafilmin näkemisen osallisuudesta on torjuntaa. - Ystävä mieluummin torjuu kuin jatkaa ystävänä olemista. - MUTTA olen siis kehottanut siihen, ettei traumafilmin näkijä kerro kenellekään traumafilmistään paitsi niille, joita ammattinsa puolesta sitoo lakisääteinen vaitiolovelvollisuus. - Jos uhria ahdistaa mahdollisuus väärän lausunnon antamisesta niin senkin vuoksi näin on tehtävä. - Ne teot mitä traumafilmissä tehdään ovat äärimmäisen häiritseviä. Nämä teot hajottavat esimerkiksi kristittyjen onnellisuuskuplia. Äärimmäiset teot tapahtuvat siellä missä aktiivinen suojelusenkeli ei ollut paikalla. Äärimmäisesti häiritsevät teot hajottavat kaikki turvallisuusolettamat. Äärimmäiset häiritsevät teot viittaavat sadutettuun onnellisuuskuvaan, joka repeytyy todellisuuden koettelussa.