Olen kirjoittanut matkan varrella muutaman julkaistun runon eri yhteyksiin ja sanomalehti Ilkka taisi niitä aikanaan julkaista suurin piirtein kirjan verran. Ajatella, joskus sanomalehdet ovat katsoneet, että niiden tehtävänä on julkaista runoja! Sellainenkin aika mahtuu vuosikymmenten pituiseen mielipidekirjoittajan taipaleeseeni. Tämän oikeuttamana nyt sanon muutaman sanan. - Runous voidaan tietysti siirtää koskemaan kaikkea kaunokirjallisuutta. Silloin sanotaan, jos kirjoittaja onnistuu, että onpa mainio runoilija. - Totean, että pyrin käsittelemään ilmiöitä blogissani. - Ilmiöiden vihaaminen on eri asia kuin viharikos. Tänään asiat on sekoitettu keskenään. Paljon kiinnostavampaa kuin keskittyä vihaamaan Adolf Hitleriä on miettiä mitä ilmiöitä hän edusti, mitä ilmiöitä hän loi, mitkä ilmiöt pitivät hänet pinnalla. - Kun olen kirjoittanut pelkäämästäni ja vihaamasti ilmiöstä nimeltä ihmistsunami niin en ole ilmoittanut, että minulta puuttuu ihmisyksilöön kohdistuva lähimmäisenrakkaus. Kun ihminen on yksilö hädässään niin hädässä olevaa autetaan. - Mutta jättiläisaaltoon paisunut ihmispopulaatio on pelkästään vihattava ilmiö eikä kerro ihmisen viisaudesta ja kyvystä ohjata omaa käyttäytymistään. - Käsittäisin niin, että runouttakin on mahdollista tarkastella ilmiönä. - Tunnen sinänsä suorastaan hellyyttä jokaista kohtaan joka pakertaa runosäkeiden parissa sillä jos myyntiä ajatellaan niin armoton totuus on se, että runokirjojen myynti lähes poikkeuksetta jää vähäiseksi. Runoudella ei rikastu. Se on muuten masentava ilmiö. Ajassamme saisi ollakin muutama runoruhtinas, joka vasaroisi ja takoisi aikaansa niin että lopputulemille löytyisi paljon ostajia. Eläisimme runollisessa yhteiskunnassa missä emme elä. - Blogien ja vlogien muoto on se joka vetää. Kanavia valitaan eikä kanavalla viihdytä pitkään ellei se vastaa mieltymyksiin. - Oikeastaan taidankin kirjoittaa siitä lyriikasta mitä en vihaa. Jep. Se vastaa tuossa pätkelmän ohessakin lukevaa sanaparia askeettinen jylhyys. - Kaarlo Marjanen ampui aikanaan Nuolia sumusta. Minua miellyttäisi aikalaisnaama, joka ampuisi luoteja sumusta paitsi että ne olisivat sanakiteymiä. Pelkistymiä. Olennaistumia. Sellaista runoutta en vihaisi. Se ilahduttaisi vaikka pelottaisikin. Että joku on noin perin pohjin tinkimätön ja esittää rivinsä lukijalle tinkimättömästi. Ei teeskentele tyhmää miellyttääkseen yhtään ketään. - Totuuden nimissä käsitykseni ja tietämykseni suomalaisen runouden nykytilasta on lähinnä erinomaisen puutteellinen.