Tämä blogi koostuu ajatusvaiheista. Tämä blogi on eräänlainen avoin päiväkirja. Jos en koskaan muuta kirjaa kirjoita niin sitten tätä. - Olen kirjoittanut, että minulla on suut sormenpäissä. Ehkä naurettavasti sanottu mutta todesti sanottu. - Jääköön toistaiseksi se mitä alla kirjoitin ystävyydestä tänne siinä muodossa kuin kirjoitin. Nyt on niin, että traumatisoitunut ihminen kantaa luottamusvajetta sisimmässään. Hän haluaisi luottaa mutta ei tohdi, koska joskus kerran joissain olosuhteissa hänet on rankasti petetty. Traumatisoitunut ihminen kantaa luottamusvajettaan ehkä koko elämänsä. Mihin se äkisti poistuisi? - Tässä pitäisi taas jaksaa tehdä ajatustyötä vaikka tuleekin romahdusvaiheita. Todisteellisesti ja näytöllisesti muissa ihmisissä on hyvinkin paljon hyvyyttä. Oikein pahat ihmiset ovat sentään poikkeus! Yleensä tuntematon ihminen ei ole uhka vaan mahdollisuus. - Ei pitäisi yleistää koettua pahuutta. Voi sanoa niin, että hyvin hyvin monet ihmiset ovat ystävällisiä ihmisiä.