Aion eläkkeellä ollessani esimerkiksi syödä. - Minulla oli nuoruudessani anorektinen vaihe, jolloin en pystynyt syömään. Sen jälkeen olen syönyt liikaakin. Äärimmäisyydestä toiseen. - Mutta aion syödä. Tässä eräs ruokareseptini. - Laitetaan pieneen astiaan oliiviöljyä (mielellään basilikaoliiviöljyä). Sekaan suolaa, chilimausteseosta ja murskattua mustaapippuria. Sekoitetaan seos. Pyöritellään seoksessa kolme haarukalla pisteltyä isoa perunaa ja asetellaan perunat pikkuiseen vuokaan. Työnnetään vuoka uuniin ja annetaan perunoiden olla kahdensadan asteen lämmössä uunissa tunnin ajan. Kun aika on täyttynyt niin otetaan vuoka uunista ja nostetaan perunat lautaselle. Vuokaan jäänyttä nestettä tulee laittaa perunoiden päälle. - Avataan perunat lautasella ja annetaan liian lämmön poistua. Pannaan perunoiden päälle Felixin ranskanperunakastiketta. - Leikataan perunoiden viereen paksuja edamjuustoviipaleita. - Syödään ja unohdetaan hetkeksi neuroosit ja traumat. Kas, nam! (Tässä kuvasin annoksen yhdelle. Annos rakastetulle ja itselle tulee siis tuplata.)