Annanpa nyt täällä näitä sukupuoliselityksiä jos jonkinlaisia niin silti kerron erään tosiasian. - Katselin tuossa Louhimiehen Tuntemattoman teeveesarjan päätösjakson ja mielestäni se on pätevää työtä. - Kuten olen aikaisemminkin kirjoittanut niin olen sotilaskoulutukseltani kivääri- ja konekiväärimies ja olisin aikanaan taistellut samanlaisessa etulinjan maisemassa kuin mitä Tuntemattomassa kerrotaan jos elon aikani olisi tapahtunut tuolloin. - Armeijassa minut palkittiin Pohjan prikaatin killan pronssilevykkeellä ansiokkaasta palvelusta. - Ihminen tietää asioita sielunsa tunnossa. Itse tiedän, että sodassa olisin ollut häikäilemätön tappaja. Ehkä jonkinlainen rintamaeriskummallisuus mutta vihollisen edessä en olisi halvaantunut säälistä ja myötätunnosta. Tämän tiedän. Olen sen aina tiennyt. Ehkäpä blogissani on eräänlainen tappamisen meininki. Tahdon tappaa kaikenlaista lässytystä ja sanallista keikailua ja koruommelta ja todellisuuden väistämistä. - Seuraavankin olen ajatellut mitä myötätuntoon tulee. - Jos sinne taivaan porteille kävelee joku rokkamainen ukko ja sitten Jumala ja enkelit kovasti neuvottelevat, että voiko niin paljon vihollisia surmannutta miestä päästää ikuisesti vihreille niityille niin silloin tulen siihen viereen ja sanon: "Saman olisin tehnyt minäkin ja jos siitä este tulee niin me tämän urhon kanssa käännymme takaisin."