Elämäni suuriin pettymyksiin kuuluu se kun olen luullut, että joku on samis. Siis hengenheimolainen. - Niin kauan kun pettymys ei ole paljastunut olen kokenut suurenmoisuutta. Elävyyttä. Riemua. Onnellisuutta. Liikutusta. Minulla on samis! Kaltaiseni! Ei tarvitse vääntää asioita rautalangasta. Hän ymmärtää muutenkin. - Niinpä niin. - Tänään en hae samiksia. Olen varovainen. Otan etäisyyttä. Vetäydyn. - Olen varma, etten enää tässä elämässä löydä samiksia muuta kuin niistä, jotka ovat kuolleet. Ehkä kauan sitten ja jostain syystä heistä on jäänyt kertomus elämään.