Kävin kansakoulun ensimmäisen luokan kolmessa eri koulussa. - Siinä toisessa koulussa erään kerran pieraisin tunnilla. Se oli ehkä taiteellispoliittisen julistukseni ja olemassaoloni kiteytymä, johon vuosikymmenet eivät ole tuoneet lisää. Minulla oli hyvä opettaja. - Mutta pieraisin. Päästin niin kovan pierun kuin ikinä ekaluokkalaisesta pääsee. Eihän sitä kehoalustaa niin hirveästi ollut. Tapahtui niin että opettajani kiinnitti huomion toiseen poikaan. Hän tuli syytetyksi. Hänestä tuli syyllinen. - Olen ikäni kärsinyt helvetin lieskoja tämänkin tapahtuman vuoksi. - Olin syyllinen mutta en ilmiantanut itseäni. Minä olin tuo jyrkkä ekaluokkalainen piereskelijä eikä kukaan muu. Mutta lymyilin. Katsoin sivusta toisen pojan kärsimystä. - Herra, onko Sinulla yhtään syytä pelastaa minut?