Jos on blogiani seurannut niin on saattanut tehdä sen oikean johtopäätöksen, että tuon kirjoittajan täytyy olla jatkuvassa sisäisessä kiihtymystilassa ja kärsiä siitä vakavasti. - Näin on. - Olen blogissani tuonut esiin kiihtymykseni aiheuttajia ajatellen, että ne sysäisivät lukijaa syvällisemmän tiedon hakuun. - Maailmassa ja elämässä näyttäisi olevan ajatuksen kiihdyttäjiä. - Eräs kiihtymisen aiheeni on nyt kumminkin päättynyt ja se oli alituinen työpaikan menettämisen pelko. Olen pelännyt sitä nimenomaan persoonani vuoksi. - Kaltaiseni ihmiset etsivät intohimoisesti totuutta aina ja kaikkialla ja kaikissa olosuhteissa. Ja kun pieni talous on palkan varassa niin pelot eivät ole vähäisiä. - Mutta olen nyt onnellisesti eläkkyydessä, vaikka siihen kuuluukin kiihtymystilojen seurausten oivaltaminen ja hoitaminen. Yritys jarrutellakin. - Mitä tapahtui viime yönä? Tunnista toiseen pohdin, että pääsevätkö uskonnottomat ihmiset taivaaseen. - On olemassa paha henkimaailma mikä liittyy demonisuuteen ja on olemassa hyvä henkimaailma mikä kytkeytyy semmoiseen kuin taivas enkä tee yrityskään taivaan kuvaamiseksi tai määrittelemiseksi. - Uskonnottomissa ihmisissä on syvällisiä sieluja, jotka eivät todellisuuden olemukseen löydä paikkaa Jumalalle. - Monilla on korkea moraali ja he auttavat avun tarvitsijoita. - Koska Jumala on yhtä kuin Ihmiselle Käsittämätön Armo niin eikö armon varastosta löytyisi armoa uskonnottomillekin? Eikö se riitä, että minä rukoilisin tuntemieni uskonnottomien puolesta? - Tietenkin ortodoksisuus on sitä, että jokaisen on itse lähdettävä kristityn tielle ja tunnistettava tarpeensa katumiseen ja kaduttava. - Kaverirukous ei paikkaa sitä mitä itse on tehtävä sieluna jumalasuhteessaan... En tiedä. Olin punkkapoterossani kiihtynyt ja kiehnaileva. Kääntyilin puolelta toiselle. En saanut nukutuksi...