Niin, uskoni rauhoittaa minua. - En voi saada sitä mitä tahtoisin. Mitä sitten olisin tahtonut? - Olisin tahtonut iloita vaimoni kanssa. Olla tyytyväinen yhdessä. - Olisin tahtonut perheen arkea. Vaikka nyt olenkin ihmistsunamimies ja tiedostan järkytyksellä ihmispaisumuksen. - Mutta niin... Olisin tahtonut omia perhejouluja. Perheeni kanssa. - Minulla ei koskaan ollut vaimoa eikä perhettä. - Ei voinut olla koska oireilin liiaksi... Koska elämä ei ole oikeudenmukaista ja jotkut ihmiskohtalot ovat petojen raatelemia vaikka sitten sisäisten petojen mitkä eivät todellistu muualla kuin sisäisessä kamppailussa. - Uskoni rauhoittaa minua. Se ajatus että on Jumalan kämmenellä. - Ajatus saattaa olla purevan filosofin mielestä naurettava ja rihkamainen. Mutta niin ajattelen kumminkin. - Ajatukseni tosiaan tyynnyttää. Uskoni on viileää voitelua tuskan kuumotukseen.