Haluan todellisuudesta ottaa tarkasteltavakseni ilmiön, jolle annan nimen VAARALLINEN IHMINEN. - Kun joku ihminen on vaarallinen ihminen niin hän on sitä jollekin toiselle ihmiselle. Tämän toisen ihmisen perimmäistä viisautta on se, että hän ottaa etäisyyttä vaarallisesta ihmisestä mikäli mahdollista. Vaarallinen ihminen ei muutu vaarattomaksi mikäli ymmärtää hänen vaarallisuuttaan. - Vaarallinen ihminen ei ole muutettavissa. Näin totaalisesti näkisin. Hän on vaarallinen lapsuudessaan, aikuisuudessaan, vanhuudessaan. Hän osaa pelata erilaisia pelejä kaikissa vaiheissa. Hän osaa hurmata ne jotka tahtoo hurmata ja tuhota ne jotka tahtoo tuhota. - Mutta onko itse pahuus tahdonalaista? Eikö vaarallinen ihminen voi mitään sille, että hän on paha? Eikö vaarallinen ihminen näe aiheuttamiaan seurauksia? - Hän näkee nautintonsa. - Uhri voi tutkailla ja pohtia pahuuden alkuperää ja siihen liittyvää tahtoa jos niin haluaa. - Uskoakseni se ei kovin paljon hyödytä häntä toipumisessa. Kun vaarallinen ihminen on aina vaarallinen niin tervehdyttävää on ainoastaan etäisyyden ottaminen ja oman suojavyöhykkeen rakentaminen. - Vaarallinen ihminen osaa vedota tunteisiin. Niin hän käyttää valtaa. Tahtonsa valtaa. Vaarallinen ihminen on levoton vailla alistettavia, vailla ihmismateriaalia.