Olen kirjoittanut dissosiatiivisesta identiteettihäiriöstä. Ilmiöstä, jonka kirjainlyhenne on DID. - Se syntyy siellä missä ihmisen rajat ylitetään. Ne ylitetään niin rajusti, että persoonallisuuden energia jakautuu. Se jakautuu siten, että on mahdollista kirjoittaa kuten aikaisemmin puhuttiin sivupersoonista. Ne ovat eriytyneitä persoonallisuuden osia. - Kun DID-ihmistä autetaan niin on kaikki syy käyttää käsitettä eheyttäminen. - Eheytymiseen kuuluvat itsesäätelyn ja itsehallinnan palautuminen ja paraneminen. - DID-ilmiöön kuuluvat rajan kysymykset pakahduttavasti. Uhrin rajoja ei olla kunnioitettu eikä puolustettu. Joskus uhrin on vaikea hahmottaa sitä mitä rajat merkitsevät. Hän saattaa synnyttää itse erilaisia vahingollisia asioita kun ei tunnista rajojaan. - Kun ei tunnista rajojaan niin silloin on myös rajattomasti huolissaan. - Jos on kristitty niin on koko rajattomuuden rajuudella huolissaan ihmisistä, jotka eivät ole kristittyjä, jotka ovat ehkä uskonnottomia. Vaikka he tekevätkin omissa rajoissaan itsenäisiä päätöksiä mihin ei pysty vaikuttamaan. Ne ovat heidän asioitaan. Niistä ei pitäisi enää kantaa taakkaa. Ja lienee selvää, että erittäin usein uhri on huolissaan tekijästä olipa tämä sitten (tai he) elossa tai kuollut. - Tekijä on aikanaan valinnut ne teot mitkä aiheuttivat uhrille traumaseuraamukset. Ne eivät ole mielen kieroutuneita pohtimisia vaan kieroutuneet pohtimiset ovat muuttuneet kieroutuneiksi teoiksi. Tähän uhri ei pysty enää vaikuttamaan. - Tervehtyminen on rajaamista. Se on oman elämän rajojen määrittelyä. Omissa rajoissa on sallittua olla omanlaisensa. Omissa rajoissaan saa iloita ja löytää iloiten itseään ja olemustaan. Ihmetellä sitä kuin lahjaa ja aarretta.