En kirjoittaisi tätä blogia ellei olisi voimakenttää mikä siihen vetää. En osaa sitä määritellä tarkemmin. En oikein osaa laskelmoida enkä rakentaa hienoa julkkisuuskuvaa. Voimakenttä keinoineen kertoo siitä, että se ei ole tehtäväni tässä elämässä. Mieluumminkin niin että erilaisten tahraantumisten kautta koen valaistumisen hetkiä ja niistä kirjoittelen. Totta kai oivallan, että ympärilläni on minä en ainakaan ole tuollainen -ihmisiä. He kiillottakoot julkisuuskuviaan ja todistakoot erinomaisuuttaan, pätevyyttään ja sopivuuttaan. - Olen vuoden 2009 jälkeen monesti deletoinut tämän blogin sisällön mutta se alkaa hermostuttaa. Siinä on petoksen tuntua. Annetun tehtävän välttelyn tuntua. Kun olen kirjoittanut, että blogini on tienviitta parempaan tietoon niin se pitää edelleen paikkansa. Samalla blogini on tienviitta pyhän kaipauksen puheeksi ottamiseen. - Olenhan kovin tyytymätön aikakauteni ihmisyyteen. Sekä minä että ilmastonmuutos kaipaamme päivitettyä ihmistä. Päivittämisessä olisi lupa lukea myös historiaa oikealla tavalla.