Miten täällä käsittelen psyykkistä traumaa niin siihen kuuluu pedon ruhjonta. Tavalla tai toisella niin on päässyt käymään. - Peto jättää jälkiä kehoon. Olen kirjoittanut traumatisoitumisen pitkäaikaisseurauksista mitä esimerkiksi lainsäädäntö ei oivalla juuri ollenkaan. Petoja ei tuomita siten kuin pitäisi. - Missä alkaa petous? Se alkaa siinä kun mielikuvat muuttuvat teoiksi. - Tietynlaiset ihmiset saavat tietynlaisia ajatuksia. Heidän tulisi kamppailla sitä vastaan, että ajatukset muuttuisivat teoiksi. Jos he kamppailevat ajatustensa yllykkeitä vastaan niin he ovat kilvoittelijoita. - Kristillisen näkemyksen mukaan elämä on kilvoittelua eikä jatkuvaa orgastista nautintoa. Elämän perusta on kilvoittelussa. Kamppailussa irvokkuutta vastaan arvokkuuden suunnassa. Irvokkuus on rivokkuutta. - Peto sallii ajatustensa muuttua teoiksi. Silloin hän on peto. - Pedot tekevät vahingoittavia tekoja. - Pedot siis aiheuttavat sellaisen ilmiön kuin uhri. Pedoilla on uhreja. Pedot etsivät uhreja. Kun estot on ylitetty niin ne on ylitetty. - Pedot tietävät, että he ylittävät rajan, joten vahingoittavat teot tehdään tietoisuuden tilassa. Pedot ovat juonikkaita. Peto tajuaa, ettei pidä jäädä kiinni. Pedot eivät kadu. Tämä usein petoihin liitetty ajatus että kyllä ne kuitenkin jossain vaiheessa katuvat on rasittavaa valhetta. Peto ei kadu kuolinvuoteellaankaan. Pedot säälivät itseään. Pedot ovat raivoissaan uhreilleen. Peto ei pidä itseään petona vaan hän pitää uhriaan petona.