Otsikon sanat ovat kirjailija Mika Waltarin sanoja, joiden kautta hän tutkaili kirjailijan työn edellytyksiä. - Itse olen täyden eläkkeen kynnyksellä ja mietin loppuelämääni. On ollut aikoja, jolloin intohimon paikalla on ollut masennus. Ei pääse liikkeelle. Asiat eivät kiinnosta. Ei jaksa lukea eikä kirjoittaa. Ne tympäisevät. Ne eivät pääse omiin olotiloihin merkityssisältöinä. - Tänään on toisin. Tunnistan ilmaisun intohimon. Tahdon ilmaista itseäni alkaen lehden mielipidepalstalta ja sitten on muita intohimon kohteita ilmaisijana. - Nöyryys on hyvä kysymys. Kun kirjoittaa niin tulee takaiskuja. Kirjoittaa sellaista mille ei löydy vastaanottajaa. Kirjoittaa ohi toisen ihmisen vastaanottokyvyn. Ei ole ymmärrettävä. - Silloin pitäisi tavoittaa sisäistä nöyryyttä. Jos saa palautetta niin silloin on tutkittava sitä oikeanlaisella nöyryydellä mikä ei ole nöyristelyä. Joskus täytyy kaiken uhallakin olla tinkimätön eikä luopua näkemyksistään vaikka valtavirta kulkisi niiden ohi. Kirjoittamisen kenttä on taistelua esillepääsystä. Joillekin esillepääsy on mutkatonta ja he täyttävät helposti aikakauden rooliodotukset. Kaikkien kohdalla niin ei ole. - Asian hyväksyminen edellyttää nöyryyttä, joka ei saa tukahduttaa intohimoa.