Kirjoittajan katarsis tapahtuu silloin kun ei ole enää tarvetta valokuvata sanoilla todellisuutta. - Kaikki mitä on se on olemassa aineistona hahmoihin. - Löytyy elintila hahmoille. - Mikään todellisuustieto ei kahlehdi eikä pakota kirjoitustyötä johonkin suuntaan. Mikään koettu sisäinen tunne ei enää muodostu kahleeksi. Mikään julistamisenhalu ei sokeuta työtä. - Taival tähän tilanteeseen joidenkin kohdalla on vaikea ja pitkä. On täytynyt olla niin kauan salpautunut ja sisimmässään kiristynyt. Matka on edennyt sietämättömien kestämättömyyden kokemusten kautta.