Ensiksin suomen kielellä on mahdollista kertoa asiat täsmällisesti. Se edellyttää tahtoa ja urhollisuuttakin. - Ensimmäinen maailmansota käytiin ihmisten kesken (hevosiakin kuoli, eläimiä kuoli), toinen maailmansota käytiin ihmisten kesken (hevosiakin kuoli, eläimiä kuoli) ja parhaillaan on käynnissä kolmas maailmansota, ilmastosota. Se siis käydään ilmaston ja ihmiskunnan välillä ja se saattaa päättyä kuudenteen maailmanloppuun minkä tulemista tieteessä on ennakoitu. Se on kaiken ylipyyhkäisevä kaaos minkä jälkeen seuraa uusi ja uudenlainen järjestys. Miten tahansa niin meidän ihmisten tulee tukeutua arvokkuuteen. - Arvokkuuteen kuuluvat myös uhkien ennakointi ja varautuminen. - Puolitiehen jäävässä pohdiskelussa ajattelemme, että meille tulee Afrikasta ja muualta ilmastopakolaisia ja saattaa tullakin. - Kuitenkin on niin, että parhaillaan on uhkakuvien päivittämisen aika. - Elämme kaupungistumisen megatrendiä ja kaupunkien huoltojärjestelmät ovat haavoittuvia. - Kun taivaiden ilmastoiskussa kaupungin huolto on oleellisesti vaurioitunut niin kaupungista alkaa ryntäys pois. Jonnekin. Minne? Hyvä kysymys. Kaikessa turvallisuussuunnittelussa kun sitä päivitetään pitää ottaa huomioon Suomen sisäinen ilmastopakolaisuus! - Varautumattomuus on vieraantuneisuutta. Varautumattomuus on alamittaista. Varautumattomuus johtaa sokeaan paniikkiin, jossa heikkovoimaisimmat ruhjoutuvat. - Pieni ihminen voi tehdä voitavansa. - On mahdollista katsoa lähtökamppeet valmiiksi. - Jostain kodista täytyy löytyä laatikko missä on kynttilöitä, tulitikkuja, taskulamppu, laastareita ja siteitä... Kaikkea sellaista mitä tähän en liitä. Naisten ei pidä luulla, että tähän pakoon lähdetään korkokengät jalassa. Kumisaapas on hyvä jalkine ja niin väljä, että mahtuu kunnollinen villasukka tai kahdet. Silloin kun on Suomen sisäisen ilmastopakolaisuuden aika ei valita Miss Suomea. Isä ja äiti voivat pitää kodissa ilmastopakolaisuusharjoitukset. Sujuupahan paremmin kun on tosi kyseessä.