Palaan varmasti näihin traumajuttuihin. Minkäpä teen. - Minulla on valtava kutsumus sanoittaa tunteita ja kokemuksia. - Kun olen jotain mielestäni sanoittanut niin on ollut väistämättä myös tahto jakaa sanat täällä. - Olen pääsääntöisesti ajatellut levittäväni tervehdyttäviä sanoja. - Myönnän syyllistyneeni matkan varrella raivoamiseen ja suoranaiseen kenkkuiluun. - Inhoan teeskentelyä ja kaksoisviestintää. Inhoan sirostelua. On selvää, että kirjallisuudessa minäni on J.D. Salingerin romaanin Sieppari ruispellossa Holden Caulfield. --- Traumatisoitunut ihminen on perustavalla tavalla menettänyt luottamuksen elämän kannatteluun. - Kun joku mainostaa, että pystyy nukahtamaan heti kun painaa päänsä tyynyyn niin tähän se perustuu: Ei ole menetetty luottamusta elämän kannatteluun. - Toipumista tapahtuu silloin kun luottamus elämän kannatteluun palaa. - Takaumat ja muistot eivät häiritse elämän kannattelua. - Suurinta ääntä rentoutumisesta pitävät ne, jotka osaavat rentoutua. Heitä elämä on aina kannatellut. Nyt on tosiaan niin, että rentoutuminen ja elämän kannattelu ovat sama asia. - Traumaihmisille rentoutuminen pitäisi avata elämän kannattelun suunnasta. - Yritetään vähiinsä edistää elämän kannattelua. Itketään suuitkut ja mahaitkut ja annetaan keholle tilaisuus kertoa kokemuksensa elämän kannattelussa.