Se minkä poistin vuodesta 2009 alkaen oli eräänlainen pitkä potilaskertomus. Itsediagnosointia, jolla toivoin olevan lukijalle merkitystä hänen tilanteessaan. Tienviitta parempaan tietoon. Olihan paljon marinaakin ja tunteiden hallitsemattomuutta. - Tietysti siinä tuli kuvatuksi sitäkin mikä estää varsinaista kirjoitustyötä. - On selvää, että taustalla koko ajan surin kyvyttömyyttäni näytelmien tai romaanien kirjoittamiseen. - Ehkä tänään tilanne on hieman toisin. - Mitä merkitystä sitten näytelmillä ja romaaneilla aikamme maailmassa on? Ilmastonmuutos paikantaa ihmisen äänen tällä planeetalla. Suuri prosessi on käynnissä. Ihmiskunnan toimintaprosessi on aivan muuta. Ihminen käy kielipelejään ikään kuin luonnonlait olisivat ilmoittaneet taipuvansa niihin. Ihminen käsitti luonnon loputtomana tarvikevarastona, joka on olemassa ihmistä varten. Ihminen päällysti maan selän rakennelmillaan, mutta nyt maan selkä alkaa ravistella itseään.