Myönnän ikäkriisini. - Kun jää osatyökyvyttömyyseläkkeelle niin joutuu tekemään eläkeläistymiseen liittyvää työtä ja se on aika kovaa työtä. Teen kolmena päivänä viikossa palkkatöitä ja töihini kuuluvat myös Vaasan kasvatus- ja opetuslautakunnan sekä sen suomenkielisen jaoston pöytäkirjanpitäjän tehtävät. Osa-aikaisessa työssä suhde työhön alkaa muotoutua omalla tavallaan. - Eläkeläistymiseen liittyvää psykososiaalista työtä ei kaiketi pysty etukäteen oleellisesti harjoittelemaan. Kunkin eläkeläispersoona paljastuu sitten kun asioista tulee totta. - Mutta tietenkin elämän kulussa on voinut muotoutua prosesseja mitkä vie eläkkeelle mukanaan. - Arvelen, että kaikissa tapauksissa eläkeläistyminen on jonkinlainen kriisi. - Jos eläkevaiheisiin liittyy vielä oman persoonansa uudelleen hahmottaminen trauman käsitteestä päin niin ei voine puhua ihan helposta jutusta. - Ihmiset kantavat sairauksia ja vikoja mukanaan kuten minäkin. Mutta eihän niitä jaksa tuijotella! - Tuo otsikko on eräänlainen tilinpäätös tähänastisesta. On siten löydettävä jotakin minkä mieltää työksi. - Jollekin puutarhanhoito on työtä ja jos hän kupsahtaa kesken puutarhansa putsauksen niin ah onnea. - Minulle kirjoittaminen on se minkä näen työnä ja jonka ääressä tahdon kuolla mikäli mahdollista. - Viime päivinä olen saanut voimaannuttavaa viestiä parilta lukijaltani ja joita voin lukea. On syntynyt dialoginen ote vaikka blogini kommenttiosio yhä pysyy kiinni. - Myönnän sellaisenkin psyykkisen otteen, että olen tätä blogia kirjoittanut niinkin, että lukijat eivät ole totta. He ovat vain eräänlaisia hahmoja. Mutta minun iloani on se, että saan myöntää lukijani todellisuuden. Se edellyttää siis myös jatkossa yhä enemmän sanojen vastuullisuutta. - Sitten pari sanaa jatkuvuudesta. - Olen kulttuurioptimisti siinä, että kulttuurien historiaan kuuluvat aina keksinnöt. Uskon ihmiskunnan elinmahdollisuuksia edistäviin keksintöihin, jos vain on aikaa. Siinä olen kulttuuripessimisti, että pelkään ihmisen toimivan niin, että aikaa keksijöille ja keksinnöille ei anneta. - Tässä tajuamisessa tahdon kuitenkin kirjoittaa jatkuvuuden suunnassa. - Kirjoitan tätä blogia ja ainahan olen pitänyt sanomalehtien mielipidekirjoitamista työnä. - Tällä hetkellä työn alla on romaanikäsikirjoitus. Oivallan toki, että suuret kustantamot ovat lähes tavoittamattomissa. Ihmiset unelmoivat kirjallisesta menestyksestä hyvin paljon. Joku tulee valituksi kustantajan perustein. Ehkä kustantaja ja kirjoittaja eivät olemuksellisesti löydä toisiaan. - Minulla ei ole menestystavoitetta vaan kirjoittavan ihmisen elämäntapatavoite. - Kun olen työni työstänyt niin yritän itse arvioida sen arvoa mahdollisten lukijoiden silmissä. Jos joku työ epäonnistuu niin jatkan toisesta. - Lisäksi tänään ymmärtääkseni on aika edullisia kanavia tehdä omakustanteita. - Voi toimia niin, että saa painatettua pienen erän kirjaansa tai ehkä se julkaistaan sähköisessä muodossa. - Ei tarvitse olla painosten King saadakseen työstään tyydytystä.