Kaikkein syvällisimpiin traumoihin liittyy se kun joku ei täytä paikkaansa. Hän ei täytä yhteiskunnallista olettamaa vaan toimii olettamaa hyödyntäen. - Traumatyön tyyntyminen liittyy lauseeseen: "Sinä et täyttänyt paikkaasi." Tämä liittyy tietysti traumafilmin sisältöihin. Kun voi sanoa vailla suurempaa tunteiden ailahtelua: "Sinä et täyttänyt paikkaasi" niin ollaan aika pitkällä. On kasvanut tarkasteleva ero. Terapeuttinen ero. Toiveiden romahdus ja toiveiden vaatimus on muuttunut realismiin. Kun joku ei täytä paikkaansa niin uhri ei enää esitä hänelle vaatimuksia vaan jättää silleen. Tämä tapahtuu kaikessa rauhallisuudessa. Tämä on kasvua läpi helvetin painin ja sisäisen kuohunnan. "SINÄ et täyttänyt paikkaasi." Sinua arvostettiin paikkasi täyttäjänä mutta uhri tietää että et täyttänyt paikkaasi. Hän sen tietää. Ehkä ainoana maailmassa. Sitä on uhrin yksinäisyys.