Alla kirjoitan suuresta linjastani. Siihen tietenkin kuuluu se, että ihminen ei häpeäisi oireitaan. Mitä DID-ihmisiin tulee niin he ovat uhreja. Heidän kehitystään vaurioitettiin. Heidän elämäänsä vinoutettiin. Joku tai jotkut tekivät sen. Nämä jotkut olivat huomattavasti vanhempia kuin uhri. Heidän rajoittimensa eivät pelanneet. He eivät estäneet itseään. Uhrille syntyi DID. Yritän blogissani edistää yhdellä rintamalla DID-ihmisten itseymmärrystä. Oikealla tavalla itsensä armahtamista. - Itseään saa halata silloin kun lähellä ei ole muita halaajia.