Kestävän kehityksen käsite liitetään luonnonsuojeluun. - Olen ikäni ollut sielullistaja. Sisimpääni tuijottaja. Varmasti oma tilanteeni on sen aiheuttanut. Minussa ei ole ollut materian himoa. Niinpä en tänä päivänä omista isoa omakotitaloa enkä kallista autoa. Ei ole uima-allasta eikä helikopteria pihassa. - Olen tyytyväinen sellaiseen vähäisyyteen, jolla ei pysty hurmaamaan, mutta eihän minulla puolisoa olekaan. - Minussa on askeesin kaipaus vaikka en pysty pitämään itseäni askeettina. Suuntanuoli siihen kuitenkin on. Sielun kaipaus. - Kuinka paljon tänä päivänä julkisessa keskustelussa puhutaan sielusta? Aika paljon tunnuttaisiin puhuttavan muusta kuin sielusta. - Onko muuten Suomen menestymättömyys yleisurheilussa seurausta jonkinlaisesta sielun hämmennyksestä? Tuliko maatalousvaltaisesta agraari-Suomesta liian pian monikulttuurinen älypuhelintsunamin maa, josta suomalainen sielu ei löydä sittenkään oikein paikkaansa? Mitä on tapahtunut suomalaiselle sielulle? - No niin, jokaisella oma sielunsa. Jokaisella oma sielun hätänsä, jos on. Luostarikutsumus tarkoittaa sitä, että jotkut ratkaisevat sielunsa hädän menemällä luostariin. Luostarikilvoittelijat rukoilevat itsensä puolesta ja muiden sielujen puolesta. - Kaikki vetää ihmistä hänestä itsestään ulospäin. On mahdollisuus aistihavaintojen tsunamiin. Havaintojen karuselli pyörii yhä nopeammin ja ehkä siinä ei huomaakaan, että päätä huimaa ja että helteelläkin sielu saattaa olla viluinen. Aisitit ahmivat, sielu on puutostilassa. Sielu ei havaitse itsensä kannalta kestävää kehitystä.