Itsensä kanssa ihminen keskustelee. Tekee kysymyksiä ja vastaa niihin. Ihminen keskustelee myös toisten ihmisten kanssa. Tekee heille kysymyksiä ja odottaa vastauksia. Tätähän haittaa Suuri Ohikatsomisen Aikakausi. - Yleensä ihmisillä on puhelin mukanaan. Jos teet kysymyksen silloin kun toisen ihmisen puhelin soi niin keskustelu pysähtyy siihen ja puhelimen omistaja vastaa puhelimeen, hänen ajattelunsa menee menojaan, vastaus jää saamatta. - Kannattaisi kiireesti poistua paikalta ja soittaa hänen puhelimeensa niin ehkä saisi vastauksen. - Sivuuttamatta omia vuorovaikutusongelmiani niin eivätköhän tässä ajassa vuorovaikutuksen ongelmat nouse esiin ja myös neuvottelutaidon puuttuminen. Kailotetaan toinen toistensa päälle. - Mutta nyt tahdoin tässä kirjoittaa sitä minkä yksinäisyyden kokemus meinaa aina voittaa. Siis sen, että minullahan on aina mahdollisuus tehdä kysymyksiä Jumalalle ja odottaa vastauksia tavalla tai tai toisella. - Demonista henkimaailmaa pelkään aiheesta, koska tiedän, että se on olemassa. Sen kanssa en halua olla tekemisissä ja on rukouksellisen avunpyynnön paikka, että säästyisin demonisen henkimaailman aiheuttamilta koettelemuksilta ja harhapoluilta. - Myös Pyhille voin tehdä kysymyksiä. Kun Vaasassa on Pyhän Nikolaoksen kirkko niin Hänelle on mahdollista osoittaa kysymyksiä. Poden jonkinlaista elämänkausikriisiä tässä kuusikymppisvaiheessa. Taipaleeni on toki ollut vaikea eikä ohdakkeeton koskaan. Mutta nyt juuri tahtoisin nähdä jonkinlaisen henkilökohtaisen tulevaisuusvision maanpäälliselle ajalleni. Vaivoja on mutta myös vielä voimiakin. Jumala auta minua tässä!