Pienimuotoisesta meilivaihdosta kymmenisen vuotta sitten professori Lynn Conwayn, maailmankuulun transnaisen ja keksijäprofessorin kanssa jäi ytimekkäästi mieleen hänen ohjenuoransa: Quiet Dignity siis hiljainen arvokkuus. Voi sanoa, että juuri siinä on tämän blogin ydintä. - Ennen kuin jatkan niin totean, että DID (dissosiatiivinen identiteettihäiriö), transvestisuus ja transsukupuolisuus ovat eri asioita. Itse etsin omaa totuuttani DID-ilmiöstä. Siihen olen päätynyt ja paljastuuko sekin joskus harharetkeksi... Jumala minua armahtakoon. - Eräästä mielestäni meluisasta ja melskaavasta ihmisestä on tehty teeveesarja ja katsoin sitä netin kautta noin puoleen väliin. Siinä kai ohjelmasarjan tekijät näkivät henkilön suulaudessa stand up -komiikan olemusta. Sitä onkin. - Mutta minut täyttää lopulta suru. Riittää kun katsoin sarjan puoleen väliin. Minusta ko. jo ikääntynyt henkilö kuvastaa olemassaolossaan heitteille jättämistä. Hän ei ole saanut opastusta ja ohjausta tilanteessaan. Sitä pitäisi olla kaikille. Nyt tämä sarja viittaa transsukupuolisuuteen. - Kyseinen henkilö tietysti saa valita olemisensa tavan, mutta hän ei edusta transsukupuolisten ihmisten pääpyrkimyksiä, joissa on mukana hiljainen arvokkuus. Ohjelman henkilö ei ole saanut opastusta naiseuden oppimäärässä. Hän on siis miehen anatomiaan syntynyt henkilö. En tietenkään pysty lukemaan hänen päänsä sisältöä enkä tahdo yrittää diagnosoida ketään. - Transnaiset omassa sukupuolipahoinvoinnissaan tavoittelevat hiljaisella arvokkuudella läpimenevyyttä identifioimassaan sukupuolessa. - Tänään raha ratkaisee ja esimerkiksi kasvojen feminisointikirurgian mahdollisuudet ovat ällistyttäviä, jos niihin on vain varaa ja pääsy. Tässä kaikkien tarvitsevien mahdollisuuksia tulisi edistää. Hormonaalisia hoitoja tarvitaan. Tarvitaan myös diagnostisen portin läpäiseminen ja juuri siinä DID-ihmiset ja aidot transsukupuoliset tulisi pystyä erottelemaan toisistaan. - Ohjelmasarjan henkilöä jonkun ihmisen olisi pitänyt auttaa tyylillisissä ratkaisuissa. Joka tapauksessa pukeutumisen tasalla jokainen pystyy tekemään osuvia ratkaisuja ja siinä luomunaiset kaikella ystävällisyydellä voisivat auttaa. Miehen kehoon syntynyt ihminen on kasvanut mieheksi. Hän ei osaa naiseutta. - Viisikymppiset tai kuusikymppiset naiset eivät useinkaan käytä pikkuisen persettä peittävää minihametta. Monetkin pukeutuvat tyylikkäisiin housuihin ja he käyttävät arjessaan muita kuin korkokenkiä. Löytyy toimivia takkeja ja puseroita. Naiset pyrkivät välttämään sitä, että he meikkaisivat itsensä huutomerkiksi. Naiset haluavat olla naisellisia mutteivät huutomerkkejä. Naiset eivät elehdi huutomerkin tavoin. He syövät naisellisesti, he puhuvat kuten naiset puhuvat, he elehtivät ja kävelevät naisen tavoin. Mutta siinä ei ole mitään ali- tai ylikorostusta. Tässä siis sisimmässään itsensä naiseksi kokeva ihminen tarvitsee apua silloin kun hän on miehen anatomiassa. Arjen sujuvuus on arjen sujuvuutta. Kaikki eivät ehkä millään pääse täysin ulkoiseen läpimenevyyteen naisina, mutta hormonaaliset hoidot auttavat heitä ja he käyttäytymisellään ja pukeutumisellaan voivat edistää kaikkialla arvokasta kuvaa itsestään. - Minä siis sallin ja laki edellyttää sen sallimista, että jokainen ihmisenä ilmentää itseään kuten ilmentää. Jokainen saa tehdä valintansa. Mutta toivoisin, että transsukupuolisista puhuttaisiin aina ja kaikessa päätavoitteiden suunnassa. - Jouduin miettimään syvältä yllä mainittuja asioita silloin kun mietin, että sukupuolen korjaaminen saattaisi olla elämäni kivulias, suuri haaste, mutta tasapainon välttämätön edellytys. - Vuosi 2014 räjäytti esiin jotakin muuta.