Elämäkerta on elämäkerta. - Kun teos käsittelee jonkun ihmisen elämää elämäkerrallisesti niin teosta raamittavat kohdehenkilön elämän faktat. - Jotkut ihmiset elävät kiinnostavan elämän ja silloin elämäkerta on kiinnostava. Jotkut ulkoisilta saavutuksiltaan mittavat henkilöt herättävät kysymysmerkin heidän kiinnostavuudestaan, jos olisi tavattu. Olisinko kiinnostunut hänestä elävässä dialogissa? Hmm... Romaanilla taas ovat omat vaatimuksensa. - Romaaninkin on kerrottava elämästä. Mutta sen on kerrottava elämästä edustavasti. Romaanin alkuunpanijana saattavat olla kirjoittajan omat elämän kuviot mutta jos ne säätelevät romaanin koneistoa niin lopputuloksena ei välttämättä ole edustavuus. Kirjoittaja ei ole kyennyt nousemaan aineksensa yläpuolelle hallitsemaan sitä. Hän on ollut todellisuuskipunsa kahleissa, jos hän on kipunsa vallassa kirjansa kirjoittanut. Uskon, että näin saadaan aikaiseksi paljolti päiväperhosia, muotopuolia, harkitsemattomuuksia. - Ei siis edustavuutta. - Kun jotain kaikkien tuntemaa tarkastellaan niin kyllähän Linnan Tuntematon tulee mieleen. - Arvelen, että heti sodan jälkeen Linna ei olisi ollut valmis kirjoittamaan Tuntematonta. Hän olisi saattanut jäädä myös kapea-alaisesti oman sotapolkunsa vangiksi. - Tuntematon sotilas on pysyvää kirjallisuutta, koska se on edustava. - Tie edustavuuteen on joskus hyvinkin pitkä...