Traumatyötä ei pysty sysäämään kenellekään toiselle. - Traumatyö on omaa sisäistä työskentelyä. - Suurin osa ihmisistä esimerkiksi maassa nimeltä Suomi ei joudu tekemään traumatyötä siten kuin traumatisoitumiseen tässä blogissa viitataan. - Täällä viittaan traumoihin, joihin tavalla tai toisella liittyy väkivalta. - Toiminta vastoin uhrin tahtoa ja parasta. - Kun oma kohtalo on se mikä on niin oikeastaan pitää oppia kasvamaan traumatyön tekijäksi. Se edellyttää sitä, että myöntää trauman kuulumisen osaksi elämäänsä. Itse teen traumatyötä olettamusten perusteella, koska tässä elämässä en saa pitävää näyttöä tapahtumien kulusta. - Teen traumatyötä, koska huomaan, että se helpottaa. Koko olemukseni äänestää sen puolesta, että olen itseni kanssa oikeassa suunnassa ja olen ollut hyvin pitkään eksyksissä. - On identifioitava itsensä traumatyön tekijäksi. - Siitä ei tarvitse seurata sitä, että pitäisi tämänkaltaista julkista blogia. - Kun traumatyötä tekee niin siihen olisi hyvä saada mukaan apuvälineitä, keinoja ja konsteja. Ammatillinen keskusteluapu olisi tärkeää, mutta sen pitää olla traumakoulutettua ammattiapua, joka pystyy ymmärtämään asiakkaan prosessia. - Joogasta olen viimeksi kirjoittanut Bessel van der Kolkin kirjan innoittamana. - Joogan avulla on mahdollista kiinnittää itseään nykyhetkeen ja tavoittamaan rentoutumista.