Minua sattuneesta syystä kiinnostavat trauman systeemit. - Trauman atomimalli on se, että siinä on yksi tekijä ja hänen välitön yksi uhrinsa. Traumaattisen teon kohde. - Tästä systeemit monimutkaistuvat. - Ensisijaiset uhrit ovat niitä, joihin traumaattiset teot kohdistuvat. - Toisisijaisia uhreja ovat ne, jotka eivät toivo eivätkä halua ensisijaisille uhreille sitä mitä nämä joutuvat kokemaan. - Ensisijaiset uhrit kokevat ihmissuhdemenetyksiä samoin kuin toissijaiset uhrit. - Joskus ensisijaiset uhrit suojelevat toissijaisia uhreja, he alkavat kannatella kulisseja. He salaavat totuuden, että salaaminen suojelisi toissijaisia uhreja. - On tietenkin niin, että on toissijaisia uhreja, jotka eivät pysty ottamaan vastaan uhriuttaan. He kieltävät viestin, jonka ensisijaiset uhrit tuovat. He mitätöivät kuulemansa, kiistävät sen. He tarrautuvat todellisuuskuviinsa. - Ajattelen niin, että ensisijaisten uhrien pitäisi kerätä kaikki voimansa huolehtiakseen ensisijaisesti omasta hyvinvoinnistaan. - Jos kokee että joutuu väärällä tavalla neuvottelemaan totuudesta niin tuollaiset neuvottelut kannattaa välttää. Ne ovat taakoittavia ja hyödyttömiä. - Mutta totuus nyt yksinkertaisesti on se, että traumaattisten tekojen tekijät aiheuttavat sekä ensisijaisia että toissijaisia uhreja.