Mistä saattaisi päätellä, että itsellä on traumaattinen amnesia... - Sanoisin nyt niin, että jos elämä tuntuu koko ajan pahalta kaikkialla kaikessa niin silloin jokin on pielessä. - Olematta psykiatri sanoisin, että amnesia saattaa antaa juuri tällaisen elämän kokonaistunteen. Kunpa ihminen oivaltaisi tilansa! Kunpa diagnostiikka pystyisi oikeaan diagnoosiin! Suurin osa ihmisistä ei pysty eläytymään mainitsemaani kokonaistunteeseen. Miksi? - Koska heillä on toisenlainen kokonaistunne, jossa ei ole traumaattista amnesiaa. Sehän on hienoa! - Mutta jos paniikki ja paniikin odottelu merkitsevät ihan kaiken niin asiat eivät ole tolallaan. - Ihmisen on tietenkin erittäin vaikea siirtyä ulos nahoistaan tarkastelemaan itseään. - Amnesia on aika keskeisessä asemassa pohdinnoissani ja ajatuksissa siitä mikä vinouttaa ihmisen niin sanottua normaalia elämää. - Siis jos ihminen kokee olevansa satimessa siellä missä ei realistisesti ajatellen ole ulkoisia uhkia niin uhat tulevat sisäpuolelta Ihmisen sisäisyydestä, jossa ovat amnesian peittämät reaalitapahtumat. - Mihin pyrin? Pyrin tietysti siihen, että ongelma määritellään oikein, tehdään oikea diagnoosi ja ihminen saa tarvitsemansa avun. Terve elämän kokonaistunne sisältää ikäviä fiiliksiä joskus, mutta myös iloa ja reippautta ja uskallusta ja kiinnostusta tapahtumien kulkuun. Diagnostiikan pitää päästä ytimeen. Ensisijaisiin syihin. Oireiden aiheuttajaan. - Blogissani korostuu, että masennuksella, lamauttavalla ahdistuksella, paniikkioireilla tai psykoottisuudella ja niin edelleen on jokin ULKOINEN aiheuttaja.