Rakkaat Suomen naiset!

En lähetä teille kirjettä kaikilta miehiltä vaan meiltä erityisherkiltä miehiltä. Minua vapisuttaa sanoa teitä rakkaiksi Suomen naisiksi, koska pelkään jo tällä ilmaisulla syyllistyväni häirintään. Uskon tässä olevani äänitorvi kaikille Suomen erityisherkille miehille.

Meidän tapamme ihastua on mennä suunniltaan. Emme voi sille mitään. Koko elämämme me punastelemme, tunnemme sekä vetoa että pakoa naiskauneuden läheisyydessä. Tahdomme olla lähellä ja samalla karata pois, viedä koko erityisherkkyytemme pois. Olemme juuri niin yliherkkiä! Siinä on paljon huvittavuutta, mutta niin se on.

Toivon ja rukoilen, ettei nyt vain sittenkin myös erityisherkissä miehissä olisi ollut teidän seksuaalisia ahdistelijoitanne. Ajatus kauhistuttaa, mutta erityisherkkyys kuitenkin tekee tästä vähäisen mahdollisuuden.

Minun runokuvani naisesta on perhonen ja kuinka tahtoisin kohdella perhostani huonosti ja hänen tahtonsa vastaisesti.

Olen joskus sanonut naiselle "olet kaunis" ja sanani painavat ja pelottavat tänään. Niiden muisto. Toivottavasti niitä ei ole tulkittu ahdisteluna.

Minulla on lisäksi eräs lähes tahdosta riippumaton reflekti kauniin naisen läheisyydessä ja se on hymy. Pyrin sen alistamaan rautaisen tahdon alle.

Me erityisherkät miehet ehkä olemme liiaksi imupapereita syyllisyydelle. Me todellakin syyllistymme siitä mihin emme ole syyllisiä. Me näymme työpaikalla ja kaikkialla miehen anatomiassa ellemme ole menneet sukupuolen korjaukseen ja muuttuneet naisiksi.

Miehen anatomiaa luetaan tänään ahdisteluanatomiana ja meidän erityisherkkien miesten on ujoudessamme ja arkuudessamme vaikea olla.

Me tahtoisimme olla turvamiehiänne. Ritareitanne. - Niin kunnes toiseksi todistetaan.

Rakkaudella, Suomessa Hieman Ennen Itsenäisyyspäivää -

Eläköön nainen! Naiselle kuuluu itsenäinen oikeus päättää siitä kuka on hänen seksuaalinen ahdistelijansa.