Yllä olevasta otsikosta voisin kaiketi kirjoittaa jonkinlaisen pohdiskelu- ja haastekirjan vaikkapa omakustanteena.

Olen kirjoittanut traumoista ja dissosiaatiohäiriöstä. Syrjättämisestä ja syrjäytymisestäkin.

Kaikissa yhteiskunnissa on jonkinlainen turvallisuus- ja traumakulttuuri. Siitä pitäisi kaiken aikaa puhua ja nostaa esiin sen sisältöjä.

Mitä tiedostetumpi turvallisuus- ja traumakulttuuri sitä parempi. - Siksi kirjoitan blogiani.

Näen, että tasavallan presidentin tulee henkilöidä turvallisuus- ja traumakulttuuria.

Traumakulttuuri tietenkin tarkoittaa sitä, että traumoja ennaltaehkäistään, mutta jos niitä syntyy niin traumatisoituneen on saatava tarpeellinen apu. - Trauma katkoo siipiä ja ihminen on kuin onkin luotu lentämään. Rikkoutuneet siivet on korjattava.

Hyvää traumakulttuuria on tietysti myös se, että turvapaikanhakijat eivät saa meiltä ainoastaan jotakin paikkaa mihin päänsä kallistaa. He tarvitsevat traumaterapiaakin silloin kun ovat traumatisoituneet.

Jokainen joka ei saa tarvitsemaansa traumaterapiaa on kaltoinkohdeltu.

Tiesitkö muuten hyvä lukijani sellaisenkin pienen seikan, että savuun reagoiva palovaroitin on vaihdettava kymmenen vuoden välein. Ei riitä että vaihtaa pariston ja painikkeella toteaa pariston toimivuuuden. - Paristo on tärkeä, mutta silloin kun savuun reagoiva laite ei enää reagoi on laite hyödytön. - Tarkista näin heti kuinka vanhoja ovat sinun kotisi palovaroittimet. Jos ne ovat yli 10 vuotta vanhoja sinun pitää ostaa heti uudet tilalle. - Tällainen toiminta on tietoista turvallisuuskulttuurin ylläpitämistä.

Kummipoikani on salskea reservin vänrikki ja juuri valmistumassa palo- ja pelastusalalle. - Toinen nuori mies, jonka setä olen, työskentelee päällikkötehtävissä tilanteissa, joissa on varauduttava kaikkeen mahdolliseen.

Tietenkin kannan huolta näistä nuorista. He opiskelevat jatkuvasti prosessejaan. - Silti asioita tapahtuu... ikäviä asioita.

Setämies on siten mietteliäs.

Suomen turvallisuuskulttuuri ja traumakulttuuri luovat maaperää sille, että ikäviä asioita tapahtuisi mahdollisimman harvoin.