Aikani ihmiset eivät elä kuin viimeistä päivää. He elävät viimeistä päivää.

Täytän tässä kuussa 59.

Pakko olla realisti ja todeta, että kuolemani lähestyy tavalla tai toisella. En elä sen pelossa enkä sen odotuksessa. Totean vain tämän tosiasian.

Mikä on jäljellä olevan elämäni mieli?

Huolessa on minun elämäni mieli. En kerta kaikkiaan pysty huolettomuuteen.

Joskus olen kirjoittanut, että ennestään rennot lähtevät rentoutumaan. Huolettomat lähtevät huolettomuuteen. - On kesälomakausi. Asia korostuu parhaillaan.

Huoleni kiinnittyy eri tavoin pahuuden vähentämiseen. Tyhmyyden ja julmuuden vähentämisen. Ovelan pahuuden vähentämiseen. Hämäävän pahuuden vähentämiseen.

Elämä ei lakkaa kuolemaani. Suurimmat huoleni liittyvät asioihin, jotka tapahtuvat kuolemani jälkeen.

Joku voisi ajatella, että olen ilonpilaaja ja pahanilkinen ennustaja.

Omasta mielestäni teen todellisuudesta realistisia johtopäätöksiä. Kun tietyt tapahtumakulut ilmenevät tänään alkuina niin kuolemani jälkeen ne eivät enää ole alkuja.

Tunnen vastuuta kuolemani jälkeisestä ajasta. Elän siten.