Nyt eletään nythetkeä. - Nyt ei suinkaan eletä sitä hetkeä mitä pelkään.

Nyt eletään hetken pelinsäännöillä. Teräksisillä, pönöttävillä pelinsäännöillä.

Onneksi en enää ole nuori mies. Sillä nuorissa miehissä on vaatimattomia kavereita, joita puhe askeesistakin puhuttelee. Nuorissa miehissä on havahtuneita miehiä. Tulevaisuudesta huolestuneita miehiä. Jarrumiehiä, hidasteita hulluuden valtaväylillä.

Olen pannut merkille, että nuoret naiset tarvitsevat tilaa. Monet nuoret naiset tarvitsevat aivan kohtuuttomiin tilaa.

Olisiko eräänlainen laki jopa: MITÄ PIENEMPI NAINEN SITÄ SUUREMMAN TILAN HÄN TARVITSEE YMPÄRILLEEN.

Nämä pienet naiset tahtovat suuromakotitalon ympärilleen. He eivät tyydy vähään. Heidän naiseutensa arvo ja arvostus ilmenevät siinä kuinka paljon he saavat tilaa ympärilleen. Tilaa täytyy olla. Mikään minimi tai lähes minimi ei riitä.

Nuoren miehen realiteettitajuinen vaatimattomuus on kohtalokasta. - Hän ei pärjää markkinoilla, joilla pienet naiset arvottavat häntä. Vaatimattoman nuoren miehen vaatimattomuus haisee luuseriudelta. Perikadolta.

Jos ei ole peruspääomaa suvusta niin nuori vaatimaton mies on pakotettu ottamaan velkaa niin paljon kuin mahdollista saadakseen naisen. Tämä ajaa vaatimattoman miehen sellaiseen elämän kiihdyttämiseen, että se juuri on planeetan lähitulevaisuuden etuja vastaan ja vain sielunsa nuoren naisen vaatimuksiin kadottamalla nuori mies pystyy unohtamaan sen mitä hän alunperin oli.

Mutta näin tämä menee. Nuoret naiset tarvitsevat jättitilat ympärilleen. Näin nuoret naiset vievät ihmiskuntaa perikatoon.