Ihmiset voidaan jakaa kahteen osaan. - On niitä, jotka tahtovat jo varhain vastata rooliodotuksiin ja suorittaa roolia. Ehkä heillä on elämässään roolikimppu, joka elähdyttää heitä. He käynnistyvät kun saavat suorittaa roolia.

Sitten on niitä, joita annetut roolit eivät tyydytä. Heitä roolit tukahduttavat - he etsivät jotain. He ovat tyytymättömiä. He vaistoavat, että he eivät ole annettujen roolien ihmisiä vaikka heidän tulee henkensä pitimiksi niitä noudattaakin. Leivän saadakseen.

Nyt en suinkaan tarkoita sekasorron vaatimuksen puolustamista. - Meillä jokaisella on kansalaisen rooli, jota en vastusta. Kansalaisen rooliin kuuluu se, ettei hyppää toisen kansalaisen kurkkuun kiinni kadulla tai marketissa.

On oikein odottaa toiselta ihmiseltä käytöstä, joka takaa yhteiskunnan turvallisuutta. - Suomeen tulee hyväksyä turvapaikanhakijoita ja maahanmuuttajia siten, että he noudattavat kansalaisen roolia.

Suomen kansalaisen yleinen rooli on hioutunut historiamme saatossa. Se ei ole samanlainen rooli kuin kansalaisen rooli jossakin toisaalla. Kulttuurit ovat erilaisia ja kulttuurit ovat erilaisissa kehitysvaiheissa. Tämä on hyväksyttävä ja tajuttava syvästi.

Kirjoitan enemmänkin nyt eksistentiaalisessa mielessä rooliodotuksista.

Olen noudattanut siis rooliodotuksia, mutta sisäisesti olen myös aina ollut kapinallinen.

En ole koskaan pyrkinyt sellaiseen organisaatioasemaan, joka minulta olisi nitistänyt sisäisen kapinallisen.

En ole sovinnainen ihminen ja sillä hyvä.