Ilman kykyä tehdä havaintoja ei synny kiinnostavaa kirjallisuutta. - Omassa yrityksessäni romaaniksi korostan jo heti kärkeen synopsista. Sen täytyy ennakoida sitä onko tekstiin tulossa riittävästi havaintoja niistä ilmiöistä, joita aion käsitellä. Havainnot vaativat aikaa. Niitä on oltava romaanissa paljon. Havainnot eivät tule väkisin.

Stephen Kingin Mersumies, jota juuri hitaasti luen käynnistyy loistavalla vyöryllä havaintoja elämästä. Sellaisen vyörytyksen edessä täytynee Kingin mahdollisen vihamiehenkin antautua.

Charles Bukowski on tehnyt kuolemattomia havaintoja ihmisestä ja elämästä. Hänen runonsa eivät ole vaikeaa kieltä ja ne imaisevat mukaansa havaintojen tuoreudella.

Viittaan usein jatkossakin Kingiin ja Bukowskiin, koska se oikeastaan riittää.

Heitän peliin tässä erään oman havaintoni: Oletteko huomanneet, että automainoksissa AINA on väljyyttä. Automainoksissa ei koskaan ole tiukkuvaa ruuhkaa. - Voisi kirjoittaa tulevaisuuteen sijoittuvan novellin, jossa autotehdas ei kerta kaikkiaan löydä sellaista väljää vuoristomaisemaa, jossa heidän tuotteensa pystyy kaikessa rauhassa lipumaan erektiivinen rattimies hymyillen ja valmiina panemaan neitosta, jonka autollaan kättelyssä hurmaa ja jolta pillunkarvat on huolella poistettu.