Minä edustan uhrikokemusta. - Minulla on sisäinen traumafilmi, jota en koskaan avaa yksityiskohtiin julkisuudessa. - Se on sellainen filmi, ettei sen sisältö ole arvattavissa ellen siitä puhu ja vaikka teema olisikin tiedossa. Oma traumafilmi on elämänhistoriallinen filmi, jossa voi olla myös tahatonta virhetietoa. Se ei ole näyttö ketään vastaan absoluuttisessa juridisessa mielessä mutta se on näyttö siitä, että on täytynyt tehdä traumatyötä ja lujasti.

Minä pidän itseäni kohtuullisen vilpittömänä ihmisenä ja tahdon edistää näitäkin juttuja kirjoittamalla traumatisoituneiden ihmisten oivallusta ja ahaaelämyksiä.

Mutta netti on siitä demoninen, että siellä on myös trauman aiheuttajien meisyys- ja yhteisöllisyyssivuja. - Voisin kuvitella, että minutkin on jossain pantu merkille hyökkäyskohteena. - On sivustoja, joissa viestini varmastikin tahdotaan vääristää. Sen arvokkuus tahdotaan mitätöidä ja tehdä irvokkaaksi.

Trauman aiheuttajien sivustoilla halutaan oikeuttaa trauman aiheuttaminen.

Jos kirjoittaisi traumafilminsä sisältöjä julkisuuteen niin on jopa sellaisia - niin valitettavasti arvelen - että he demonisuudessaan saisivat niistä yllykkeitä ja kokisivat nautintoa.

Sellainen maailma on.