Näin ajattelen tänään. - Joku voisi kuulustella minua kriiseistäni. Vastaan: - Totta todella niitä on minulla ollut.

Minun on pitänyt kireytyneesti ponnistella. - Sen olen tehnyt.

Planetaarisesti ajatellen lähestymme järkyttäviä aikoja.

Mistä puhdas ruoka kaikille? - Valtava määrä ihmisiä näkee nälkää.

Ylitämme ihmiskuntana planeettamme kantokyvyn.

Minä koen kaiken jälkeen itseni elonkehävastuullisena.

En halua märehtiä menneitä. - Peruutuspeili ei kiinnosta minua ollenkaan niin paljon kuin tuulilasi.

Nyt on nyt. - Tarvitaan ihmisiä päättäjiksi, sellaisia ihmisiä, jotka tulevat olemassaolon äärimmäisiltä rintamilta.

Olen sellainen ja mietin vastuutani.

Eräs puolue on pyytänyt minua kuntavaaliehdokkaaksi ja mietin ehdokkaaksi asettautumista vakavasti.

Miksi ei? - Miksi juuri minun pitäisi sanoa ei kun kyllänkin sanominen on mahdollista.