keskiviikko, 20. syyskuu 2017

Ihminen voimakentässä

Kuljettelen näitä teemojani. - Viimeisimmät kirjoitukseni ovat painottuneet aitoon transsukupuolisuuteen eikä transkokemukseen dissosiaatiohäiriön, traumatisoitumiseen perustuvan häiriötilan seurauksena. - Apuhan löytyy eri keinoin. Transsukupuolinen tarvitsee sukupuolenkorjaukseen vievät hoidot ja dissosiaatiohäiriöinen oman tilansa perusteiden käsittämistä ja terapeuttista apua.

Mutta molemmissa tapauksissa on kyseessä ihminen voimakentässä. Traumatisoituneen ihmisen rajat on rikottu erilaisin voimin ja erilaisin teoin - eikä niitä pidä julkistaa. Olen kirjoittanut jo hyvin paljon traumapommista ja traumafilmistä.

Transnainen on voimakentässä myös. Hän on sukupuolisuuteen liittyvien voimien kentässä. Hän on ikään kuin ristiaalloissa anatomiansa kanssa. Häntä luetaan anatomiansa kautta ja häntä roolitetaan anatomiansa kautta, mutta hänen korvien välinsä on toisaalla. Sukupuoli motorisoituu korvien välissä ja joidenkin ihmisyksilöiden kohdalla on korvien välissä transkokemus, joka etsii anatomiasta vasteita löytämättä niitä ja tässä on se voima mikä työntää transnaisen sukupuolen korjaamiseen.

Voitaisiinko transkokemus transnaiselta poistaa lisäämällä testosteronia? - Tässä olen maallikko. Mutta sisäisen ymmärrykseni perusteella ajattelen niin, että voidaanhan jokin konekin rikkoa väärällä polttoaineella. Testosteronin lisääminen ei siten poistaisi transkokemusta vaan se vain lisäisi sukupuolipahoinvointia.

Asia totta kai sisältää monenlaisia paineisia aspekteja ja transpekteja. - On selvyys, että transsukupuolisuuden ilmitulo rikkoo parisuhteita. Transsukupuolinen ei voi vaatia yhtään mitään kumppaniltaan. Kumppani määrittelee itse itsensä ja tarpeensa parisuhteessa. Asia on hyvin murheellinen.

Mutta missä on paha tahto? Kuka tahtomalla tahtoo pahaa?

Ehkä jossain vaiheessa keksitään sellainen keino, että tosiaankin jo vauvana transsukupuoliset voidaan todentaa transsukupuolisiksi ja he tulevat siten varhain tunnistetuiksi itselleen ja ympäristölleen. Tuomitsemattomalle ympäristölleen.

tiistai, 19. syyskuu 2017

Ilmiön monet kasvot

Transsukupuolisuudella on monet kasvot. Kukaan ei voi sanoa: MINÄ annan transilmiölle kasvot. - Niin, hän antaa yhdet kasvot.

Televisiossa menee sarja Jazz Jenningsistä. - Hän antaa ilmiölle yhdet kasvot. Aika helpot kasvot, koska hänellä on läheinen turvaverkko ja häneltä on estetty pojan murrosikä. Hän on siten helppo kasvo. Miellyttävä kasvo. - Kun hän vaatteet päällä on niin tyttö kuin olla voi niin mitäpä siinä on vakuuttelemista. Uskomme sen vähemmälläkin.

Televisiossa mielellään näytetään transprinsessoja, joista monet ovat vähintään yhtä kauniita kuin luomuprinsessat.

On osattomia ja orpoja transkasvoja. Turvaverkottomia kasvoja. - On myös myöhästyneitä kasvoja silloin kun transitiota tehdään ulkoisesti arvioiden aivan liian myöhään. - Kun edellytyksiä läpimenevyyden vähimmäisvaatimuksiinkaan ei ole. - Kun on kysymyksessä mies naisen vaatteissa.

On rikkaita transnaisia, jotka ostavat itselleen läpimenevyyden mahdollisuudet maailman plastiikkakirurgian huippuklinikoilla. He menevät operaatioihin miehen naamoineen ja palaavat sieltä sulottaren hymy kasvoillaan.

Rikkaus ja köyhyys näkyvät erittäin räikeästi transilmiössä. - Jotkut halvalla huulipunalla ja halvoilla kasvomeikeillä peittelevät miehen kasvojaan rukoillen sisimmässään, että joku huomaisi edes häivähdyksen naiseudesta.

On myös sielullisesti transnaisia, jotka eivät koskaan lähde pingoittelemaan transitioon, koska he eivät pidä sitä itselleen arvokkaana vaan irvokkaana. He eivät tahdo väkisin vääntäytyä määrittelemäänsä irvokkuuteen. He ovat sillä tavoin itselleen hienoja naisia. - Myös kilvoittelevia naisia. He kilvoittelevat ja kamppailevat silleen jättämisessään. Luopumisessaan. En tiedä miksi he kuoltuaan muuttuvat. Ehkä mullaksi, josta kasvaa hyvä uusi peruna tai perhosiksi, joilla on aineettomat siivet.

Todellakin: transilmiöllä on monet kasvot. Hyvin monet. Kautta tämän planeetan. Niin Intiassa, Yhdysvalloissa kuin Suomessakin. Kuin kaikkialla.

tiistai, 19. syyskuu 2017

Katoamisen kirurgia

Voimme tietysti käyttää myös käsitettä katoamisen kirurgia silloin kun puhumme ihmisen anatomiasta.

Se että miehen naamaan sutataan huulipunaa ei tee miehen naamasta naisen naamaa.

Miehen ja naisen pääkallot ovat erilaisia. Miehen ja naisen pääkallot ovat rakentuneet toisin.

Mutta katoamisen kirurgia on huimaavaa. Se tarkoittaa sitä, että erittäin maskuliinisista kasvoista voidaan tehdä erittäin feminiinisesti läpimenevät naisten kasvot kirurgisin operaatioin - ja ne maksavat.

En tiedä kuin paljon suomalaiset transnaiset käyvät Thaimaassa katoamisen kirurgian potilaina, mutta kyllä heitä siellä käy.

Minä tahdon olla läpimenevyyden puolestapuhuja. - Tahtoisin edistää sellaista hyvinvointipolitiikkaa, että myös vähävaraisilla transnaisilla olisi mahdollisuus päästä feminisointikirurgian potilaiksi.

Kuvat puhuvat puolestaan.

Annan yhden hakuviitteen: Dr Suporn Clinic ja Facial Feminization Surgery. - Todellakin kuvat puhukoot puolestaan. - Samalla lukijani voi käydä katsomassa miltä neovagina (SRS results) näyttää. Lukija huomaa, että se on täysin läpimenevä vagina. - Ihmeellistä!

Uuno Turhapuro naisten vaatteissa ei ole tämän blogin puolestapuhunnan tavoite!

Sielu ei mihinkään katoa, sielun kamppailua sukupuolipahoinvoinnin voittamiseksi tuetaan sukupuolen korjauksen keinoin ja ne keinot ovat monipuolisia tänään.

Hyvin maskuliinisessa olemuksessa LÄHTÖKOHTATILANTEESSA voi olla se ihminen, joka sanoo, että hän on nainen ja jonka sanomista tänään enemmistö ei tokikaan käsitä. Valitettavasti. Parempaa maailmaa kohti ollaan koko ajan menossa.

maanantai, 18. syyskuu 2017

Isooäiree Fräntilä

Vielä yksi hahmo tällä erää tässä pienessä hahmosarjassa. Isooäiree Fräntilä:

"Perkeles jos ei täs suvus saa jokahittellä olla se sukupuali jonka kattoo ittellänsä olevan! Hyvähän se on ihmisellä joku sukupualikin olla. Nottei tartte olla sukupualeton. Korjatahan vain tuan sukupualta ja minä pikkuusen avittelen apuja piänestä eläkkeestänikin. Teen se vapaaehtoosesti notta kersa pääsöö sukupualisesta härästänsä. Raskasta se on sukupualinen remontti. Nättikin tahtoos vissihin olla. Sellaanen siävänpualeenen. Kattotahan ny mitä tuleman pitää. Mä en rupia ketään puukoottamahan miälipahaksi. Ristus ku ei olis mulla reumatismia!"

maanantai, 18. syyskuu 2017

Urho Karvajalka

Alla on Manta Kolkontaka. - En nyt näitä hahmoja tänne kaiketi suuremmin rupea tunkemaan. - Mutta olkoon toisena Urho Karvajalka. Hän voisi olla transsukupuolisen isä tai esimies.

Kun hänen poikansa ilmoittaa olevansa tyttö pojan anatomiassa niin Urho Karvajalka räjähtää heti atomeiksi. Hän alkaa käskyttää ja karjua. - Jos käskyttäminen ja karjuminen ei tehoa niin ehkä hän yrittää manipulointia. Sukupuoleen pakottamisen ovelampia keinoja.

Ja joka tapauksessa hän vetoaa suvun kunniaan. Ei Karvajalan suvussa, jonka esi-isät taistelivat 30-vuotisessa sodassa ole ennenkään ollut tuommoisia.

Ja joka tapauksessa hän ajattelee itseään lohduttaen: "Se menee ohi. Se on jokin oikku. Temppu. Piruilua kerrassaan! Kerran tuo ipana taas havahtuu olemaan kuten Karvajalan suvussa pitää olla."

Jos Urho Karvajalka on transsukupuolisen ihmisen esimies niin hän tahtoo päästä transsukupuolisesta ihmisestä etäisyyden päähän eroon. Hän manipuloi koko työyhteisöä. Missään tapauksessa hän ei tahdo, että transitio tapahtuisi hänen työyhteisössään. Hänen sisimmässään velloo viha ja myötähäpeä. "Pätevä ihminen ei ole tuommoinen, se on kadottanut ammattitaitonsa", niin miettii äkeänä Urho Karvajalka.